Mun puhujantaustani alku on koulutuksissa – olen hyvä selittämään asioita, ja Varustelekan sisäisille koulutuksille markkinoinnista, sosiaalisesta mediasta ja verkkokaupasta oli kysyntää. Yrittäjäpalkinnon jälkeen olen päässyt kertomaan Varustelekan tarinaa, ja teen sitä ihan mielelläni edelleen, koska tässähän on sattunut vaikka mitä ja sattuu edelleen. Varustelekasta on helppo puhua myös siksi, että me ollaan avoimen lähdekoodin firma ilman suurempia liikesalaisuuksia.
Mä olen sellainen arvopohjainen yrittäjä, että uskon, että yritysten tulee toteuttaa omistajiensa arvoja, ja omistajien velvollisuus on taas kertoa selkeästi, mitä ne arvot ovat. Varustelekassa arvona on hyvien puolulaisuus. Se on kattava, vaativa väite arvoista. Hyvien puolulaiselle ei riitä, että ei tee itse pahaa, vaan hyvien puolulainen näkee vaivaa, että maailmasta tulee parempi paikka. Yrityksen omistaminen on muutakin, kuin vain rahan saamista, se tuo valtaa ja merkityksellisyyttä. Sitä valtaa kannattaa käyttää.
Johtamisesta Valtteri Lindholm uskoo, että työ tekijäänsä kiittää. Sillä, onko firmassa kuntosali, pallomeri tai hyvää tai pahaa kahvia taukohuoneessa, ei ole niin paljon merkitystä. Hyvässä työpaikassa työntekijä tietää, mitä pitää tehdä ja osaa tehdä sen. Tekemiseen annetaan tarpeeksi aikaa ja muita resursseja, mutta myös vapaus suorittaa tekeminen sillä tavalla, jota työntekijä pitää parhaana. Lisäksi työntekijän pitää saada tietää, kuinka homma onnistui, ja mikä on oman osuuden vaikutus isossa kuvassa. Tällaisen ympäristön rakentaminen ei ole kuitenkaan johtajalle helppoa. Se edellyttää, että tekeminen loppuu hetkeksi ja tehdään suunnitelma, ja toisaalta vaatii todella paljon rohkeutta, luottamusta ja omien tunteiden hallintaa antaa ihmisen tehdä työnsä itse. Olen itse käynyt tässä hommassa kovan koulun, ja epäonnistunut usein.
Suomalaiseen kulttuuriin ei kuulu rikkauksilla elostelu, ja sellaisessa kulttuurissa minäkin tykkään elää. Sen varjopuolena on kuitenkin kunnianhimottomuus rahan suhteen. Suomalaisia PK-yrityksiä pitäisi rohkaista kasvuun ja rahan tekemiseen, sillä se on ainoa tapa saada rahoitettua ympärillä oleva yhteiskuntamme. En pane paljoa toivoa kansamme pörssiyhtiöihin, sillä ne keskittyvät osinkojen jakamiseen, ei kasvuun. Mahdollisuus piilii pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joissa on uusia ideoita ja ketteryyttä valloittaa markkinoita. Paitsi, että meidän yrittäjiemme pitäisi tehdä rohkeasti rahaa, sitä rahaa pitäisi hakea rohkeasti maamme rajojen ulkopuolelta. Globaalissa maailmassa kaikki ovat sekä potentiaalisia kilpailijoita, että asiakkaita, ja me suomalaiset voimme olla tässä myös vahvoilla.
En ole ensimmäinen, joka kertoo, että kaikki, mitä firma tekee, on markkinointia. Jokaisen yrityksen tuote tai palvelu on vastaus asiakkaiden tarpeisiin. Nämä tarpeet eivät ole pelkästään ilmiselviä, koska tässä yltäkylläisyyden maailmassa kukaan ei osta hupparia pelkästään lämpimänä pysymiseen, tai valitse firmalleen alihankkijaa pelkästän siksi, että löytyy kyky tuottaa sopiva komponentti. Menestykseen pääsevät ne, jotka osaavat tunnistaa, mihin kaikkiin tarpeisiin voidaan vastata, ja miten erottautua näillä kilpailusta.