Mitä kesä jätti? Vieraana Kirsi Alm-Siira

Uutismaailman hektisyydessä varttunut Kirsi opetteli kesän aikana irti jatkuvan hyödyllisyyden vaatimuksesta. Hänen kesästään jäi käteen kirkas oivallus aitouden ja rauhan merkityksestä: kaikkeen ei tarvitse reagoida heti, eikä lavalla tarvitse suorittaa, sillä aito läsnäolo ja yleisön huomioiminen kantavat kaikkein pisimmälle.

Astu sisään Kirsin kesätunnelmiin ja lue, miten kalenterin raivaaminen sekä tylsyyden hyväksyminen luovat tilaa aidoille kohtaamisille.

Mikä oli tämän kesän paras hetki sinulle?

En olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut, että mökki on itselleni kesän mieluisin paikka, mutta näin on päässyt käymään. Erityisesti jäi mieleen lomalle osunut hellepäivä, jonka vietimme veneillen lähialueilla aamusta iltaan.

Tuliko kesällä jotain sellaista oivallusta, joka yllätti sinut?

Olen jo pitkään yrittänyt saada järkeistettyä tekemisiäni, niin että kalenteriin mahtuisi ihan oikeita vapaapäiviä, jolloin ei tarvitse hoitaa rästiin jääneitä hommia. Tätä yritän ratkaista sillä, että valitsen etukäteen joka viikolle yhden päivän, jolloin hoidan vastaamattomat mailit ja rästiin roikkumaan jääneet asiat.

Opitko jotain uutta tai muistitko jotain vanhaa, minkä olit unohtanut?

Muistin, miten tärkeää on olla välillä vähän tylsää. Nykyään olemme hirveän hyviä täyttämään jokaisen tyhjän hetken puhelimella, uutisilla tai jollain tekemisellä. Kesällä tuli hetkiä, jolloin ei tapahtunut mitään. Ne hetket olivat lopulta aika täydellisiä.

Miten kesä vaikutti tapaasi ajatella työtäsi tai yleisöäsi?

Ehkä ajattelen entistä enemmän, että ihmiset kaipaavat aitoutta. Uutisissa tietenkin faktat ja luotettavuus ovat kaiken perusta, mutta myös juontajana huomaan, ettei yleisö kaipaa lavalle täydellistä suorittajaa. Paljon tärkeämpää on olla läsnä ja oikeasti kiinnostunut niistä ihmisistä, joiden kanssa siinä hetkessä on.

Mitä tästä kesästä tuot mukanasi syksyn keikoille ja lavalle?

Toivottavasti vähän enemmän rauhaa. Olen tehnyt pitkään työtä, jossa tapahtuu koko ajan ja joskus pitää reagoida sekunneissa. Ehkä iän ja kokemuksen myötä on oppinut, ettei hyvän energian tarvitse tarkoittaa hirveää vauhtia. Lavallakin voi olla samaan aikaan energinen ja rauhallinen.

Jätitkö kesällä jotain tietoisesti tauolle ja mistä olet nyt kiitollinen, että teit niin?

Yritin jättää ainakin jatkuvan hyödyllisyyden tauolle. Minulla on aika vahva taipumus ajatella, että aina pitäisi saada jotain aikaiseksi. Kesällä harjoittelin sitä, että päivä voi olla oikein onnistunut, vaikka päivän suurin saavutus olisi ollut kahvi terassilla.

Mikä hetki tai tilanne sai sinut pysähtymään tänä kesänä?

Ne olivat yllättävän pieniä hetkiä. Sellaisia, joissa huomaa yhtäkkiä, että kaikki olennainen on juuri nyt tässä eikä oikeastaan puutu mitään. Ehkä kesässä parasta onkin se, että pysähtymiseen ei aina tarvita mitään suurta tapahtumaa.

Jos kesällä olisi ollut yksi tärkein oppi, mikä se olisi?

Kaikkeen ei tarvitse reagoida heti. Se on uutisihmiselle yllättävän vaikeaa.

Miten pidit huolta itsestäsi lomalla – tai miten et, ja mitä siitä opit?

Vaihtelevalla menestyksellä. En aio väittää, että olisin viettänyt kesän meditoiden, joogaten ja syöden pelkästään vihreitä kasviksia. Mutta nukuin enemmän, olin ulkona ja yritin tehdä asioita, joilla ei ollut mitään tavoitetta. Ehkä juuri se oli sitä itsestä huolehtimista.

Mitä toivot, että syksyn yleisöt tuntevat tai saavat sinulta?

Toivon, että ihmisille jäisi tunne, että heidät on huomattu. Hyvässä juontamisessa ei minusta lopulta ole kyse juontajasta vaan yleisöstä. Jos ihmiset viihtyvät, kiinnostuvat, nauravat välillä ja lähtevät kotiin ajatellen, että kannatti tulla paikalle, olen tehnyt työni hyvin.

Mitä kesä jätti

Kirsin kesä jätti jälkeensä kirkkaan muistutuksen siitä, ettei suorittaminen ja jatkuva reagointi tuo aitoa täyttymystä. Kun uskaltaa antaa tilaa tylsyydelle, luopua tavoitteellisuudesta sekä raivata roikkumaan jääneet työt omalle päivälleen, arkeen laskeutuu syvä lepo. Syksyn keikoille ja juontoihin astuu esiintyjä, jolle tärkeintä on aito läsnäolo sekä tunne siitä, että jokainen kuulija tulee kohdatuksi ja huomatuksi.

TL;DR: Kesän parhaat pähkinänkuoressa

Jatkuvan hyödyllisyyden karsiminen: Kesä opetti luopumaan tarpeesta saada aina jotain aikaiseksi. Terassikahvit voivat olla päivän suurin saavutus.

Tylsyys ja reagoimattomuus: Uutismaailman hektisyyden vastapainoksi tärkein oppi oli, ettei kaikkeen tarvitse reagoida heti. Tyhjät hetket ilman ruutua olivat täydellisiä.

Aitoutta täydellisyyden sijaan: Esiintymisessä ja juontamisessa yleisö kaipaa suorittamisen sijaan aitoa läsnäoloa sekä kiinnostusta ihmisiä kohtaan.

Rauhallista energiaa lavoille: Syksyn keikoille tuodaan yhdistelmä energiaa ja rauhaa, jotta jokainen kuulija kokee tulleensa huomatuksi.